Miltä näyttää bussien 61 ja 611 tulevaisuus?

Liikkumiskyselyn ja ensimmäisen asukastyöpajan monissa kommenteissa toitte esiin, että bussi 611 on nykyisellään muuten toimiva, mutta sunnuntailiikenteen puuttuminen on iso epäkohta. Toisaalta bussissa 61 on reitin pohjoisella osuudella vain vähän matkustajia, mutta koska se kiertää Pukinmäen kautta ja on siten hitaampi kuin 611, sitä ei kovinkaan moni pidä houkuttelevana vaihtoehtona mennessään Siltamäestä tai Suutarilasta etelään. Toisaalta bussilla 61 on tärkeä rooli koulu- ja vapaa-ajanmatkoilla esimerkiksi Oulunkylään. Eniten sitä käytetään matkoilla Tapaninvainiosta Pukinmäen asemalle sekä Patolasta Käskynhaltijantien varresta keskustan suuntaan.

Bussit 61 ja 611 kirjainversioineen kulkevat ruuhka-aikoina tiheästi, molemmat keskimäärin noin 10 minuutin välein. Ruuhka-aikojen ulkopuolella vuorovälit ovat 15 tai 20 minuuttia, mutta sunnuntaisin bussi 611 ei kulje lainkaan. Silloin yhteydet esimerkiksi keskustasta Suutarilaan ja Viertolaan sekä toisaalta Tikkurilasta Siltamäen ja Suutarilan alueelle ovat vaihdollisia.

Bussin 611 sunnuntailiikennettä ei ole ollut mahdollista aloittaa kustannussyistä: kuljettajien palkkakustannukset pyhäpäivinä ovat kaksinkertaiset, mutta matkustajamäärät ovat yleensä pienemmät kuin muina viikonpäivinä. Bussin 611 liikennöintialueella pääsee kulkemaan sunnuntaisin busseilla 79 ja 562, jotka ajavat 15 minuutin välein ja tarjoavat hyvät liityntäyhteydet muuhun joukkoliikenteeseen, erityisesti kaupunkiradan juniin.  

Alustavia ajatuksia uusista bussilinjoista

Bussien 61 ja 611 liikenne on ruuhka-aikoina varsin toimivaa, koska silloin niillä on tiheä vuoroväli. Muina aikoina emme valitettavasti pysty tihentämään vuorovälejä, jos emme saa merkittävää lisärahoitusta, ja se ei näinä aikoina ole todennäköistä.

Jos bussit 61 ja 611 yhdistettäisiin yhdeksi runkolinjaksi*, tätä uutta linjaa olisi mahdollista ajaa ruuhka-aikoina noin 5 minuutin vuorovälein ja muina aikoina 10 minuutin vuorovälillä. Hiljaisimpinakin ajankohtina esimerkiksi viikonloppuaamuisin ja myöhään illalla vuoroväli voisi olla noin 15 minuuttia. Linjojen yhdistäminen mahdollistaisi myös sunnuntailiikenteen Suutarilaan ja toisaalta Tikkurilasta Suutarilan ja Siltamäen suuntaan.

Seuraavassa on ehdotuksemme A, B ja C, joista haluaisimme kuulla mielipiteenne:

1. Bussit 61(T), 79 ja 611 kulkisivat pitkälti samalla tavalla kuin nykysinkin.

Uusi runkolinja 610 kulkisi Rautatientorin ja Tikkurilan välillä ja korvaisi bussit 61 ja 611:

2. Runkolinjan 610 reitti Suutarilasta Tikkurilaan kulkisi suoraan Kehä III:n ja Tikkuritien kautta.
3. Runkolinja 610 kulkisi Koivuhaan kautta bussin 611 nykyistä reittiä.

Vaihtoehdoissa B ja C bussi 61 muuttuisi Pukinmäen aseman ja Tapaninkylän väliseksi liityntälinjaksi, joka palvelisi erityisesti kauempana runkolinjan reitistä asuvia. Linjan 61 reittiä on tarkoitus suunnitella myöhemmin tarkemmin.
Kartoissa näkyy myös bussi 79, jonka liikennöintiin emme ole suunnitelleet muutoksia. 

Vaihtoehtojen B ja C keskeisimmät muutokset nykytilanteeseen

Runkolinja liikennöisi tiheämmin kuin nykyiset bussit 61(T) ja 611(B) omilla reittiosuuksillaan. Vuoroväli olisi ruuhka-aikoina noin 5 minuuttia ja muulloin yleensä 10 minuuttia. Aikaisin aamulla, myöhään illalla ja sunnuntaisin vuoroväli olisi 15 minuuttia. Tiheän keskustayhteyden lisäksi runkolinja 610 helpottaisi matkustamista Tikkurilan suuntaan (esim. yhteydet kaukoliikenteen juniin). 

Matka-ajoissa tapahtuisi pieniä muutoksia suuntaan tai toiseen hieman paikasta riippuen. Helsingin keskustasta Tapaninvainioon pääsisi nykyistä nopeammin, Siltamäessä matka-aika saattaisi hieman pidentyä ja Suutarilassa pysyä suunnilleen nykyisenä. Runkolinjan avorahastus, pysäkkijärjestelyt ja mahdolliset muut etuudet voisivat lyhentää matka-aikaa 3–5 minuutilla. Tiheä vuoroväli lyhentää odotusaikaa pysäkillä, mikä puolestaan nopeuttaa matkustamista. 

Joillakin bussien 61 ja 611 nykyisistä matkustajista kävelymatka pysäkille pitenisi, mutta toisilla uuden runkolinjan pysäkki olisi lähempänä. Pukinmäenkaarella ja Tapaninvainiontiellä ei nykyisin ole bussiliikennettä eikä pysäkkejä Kehä I:n ja Kirkonkyläntien välillä. Tälle osuudelle tarvittaisiin uudet pysäkit palvelemaan Pukinmäen länsiosaa ja Tapaninvainiota. 

Osa matkoista, jotka nykyisin tehdään busseilla 61 ja 611, tehtäisiin jatkossa muilla busseilla ja osa matkoista muuttuisi vaihdollisiksi. Esimerkiksi Tuomarinkylään ei enää pääsisi bussilla 611, mutta käytettävissä olisi kuitenkin tiheä yhteys runkolinjalla 560. Bussin 611 kyytiin Tikkurilan suuntaan on noussut Tuomarinkylän pysäkeiltä parikymmentä matkustajaa päivässä.  

Miltä nämä vaihtoehdot A, B ja C sinun mielestäsi vaikuttavat? Mikä olisi sinulle mieluisin? Kerro kantasi ja kerro myös hieman syistä, jotka painavat vaakakupissasi. 

* P.S. Mikä on runkolinja?

HSL-alueen runkobussit erottuvat muista busseista oranssilla värillään. Runkolinjan keskeisimpiä ominaisuuksia ovat tiheä vuoroväli, laajat liikennöintiajat ja sujuva matkanteko. Tiheän vuorovälin osalta hyvä nyrkkisääntö on, että päiväliikenteen vuoroväli ei ylitä 10 minuuttia, ruuhka-aikoina vuoroväli onkin monilla runkolinjoilla suuren suosion takia selvästi tiheämpi. Runkolinjoilla on käytössä avorahastus eli bussiin saa nousta etuoven lisäksi myös keskiovesta eikä voimassa olevaa lippua tarvitse näyttää kuljettajalle. 

Terveiset asukastyöpajoista!

Haluamme suunnitella mahdollisimman toimivaa joukkoliikennettä mahdollisimman monelle, minkä lisäksi haluamme avata suunnitteluprosessia ja sen vaikeitakin kompromisseja läpinäkyvästi asukkaille. Yksi alueen asukkaiden liikkumistapojen ja –tarpeiden ymmärryksen kasvattamisen ja yhteisen keskustelun muoto on asukastyöpajat, joita järjestimme koronatilanteen vuoksi etäyhteyksien avulla 7. ja 8.9. Ensimmäisessä työpajassa väki oli Helsingistä (Suutarila, Siltamäki, Tapaninkylä), toisessa Vantaalta (Ruskeasanta, Ylästö, Kartanonkoski, Viertola, Tammisto).

Työpajoissa vertailimme mm. vaihdottomien ja vaihdollisten yhteyksien eri puolia, keskustelimme yhteyksistä mm. Jumbolle ja Tikkurilaan sekä erilaisista vaihtoehdoista järjestää joukkoliikenne Helsingin keskustan suuntaan. Saimme työpajojen avulla syvempää ymmärrystä liikkumiskyselystä nousseisiin teemoihin ja pystyimme muodostamaan alustavat, asiakaslähtöiset joukkoliikenteen suunnitteluperiaatteet projektille.

Yksittäisistä linjoista kohti toimivaa kokonaisuutta

Työpajat osoittivat, miten tärkeää yhteinen keskustelu alueen kehityksen ympärillä on. Toiveet voivat olla hyvin eriäviäkin. Etukäteen saamamme palautteen, mielipidekirjoitusten ja liikkumiskyselyn perusteella tiesimme, että kaikkialla ei olla tyytyväisiä joukkoliikenneyhteyksiin. Esimerkiksi jo liikkumiskyselyssä esiin noussut Ruskeasanta nousi keskusteluun välttävine yhteyksineen. Helsingin työpajassa nousi vahvasti esiin linjan 611 hyödyt sen palvelualueelle tällä hetkellä. Ylästön ja Siltamäen kohdalla korostui tyytymättömyys pitkiin matka-aikoihin.

Näiden tärkeiden yksittäisten nostojen lisäksi pääsimme myös keskustelemaan suunnitteluhaasteista ja syventämään asukkaiden ajatuksia toimivasta joukkoliikenteestä alueellisena kokonaisuutena.

Vaihdoton matka ja pidemmät vuorovälit vai tiheästi kulkeva vaihdollinen yhteys?

Kaikkialle emme voi suoria linjoja millään lisätä, sillä käytettävissä olevat rahat eivät riitä. Suunnittelun kompleksisuutta kuvaa hyvin työpajoissa esiin nousseet vastakkaisetkin näkemykset teemaan liittyen. Siinä missä Helsingin työpajassa korostui toive suorille bussiyhteyksille Helsingin kantakaupungissa (mm. Arabiaan ja Kamppiin), jälkimmäisessä työpajassa painotettiin bussi-juna -liitynnän sujuvuutta. Sujuvuus voisi tarkoittaa esimerkiksi toimivampaa bussien ja junien aikataulujen synkronointia, lyhyempiä kävelymatkoja sekä selkeämpää matkustajainformaatiota vaihtopaikoilla, kuten Tikkurilassa.
Keskustelun pohjalta työ- tai koulumatkaa taittaessa matka-aika on kaikista olennaisin tekijä: vaihdollinen nopeampi yhteys on kiertelevää suoraa yhteyttä houkuttelevampi.  Samaan aikaan keskustelussa nousi esiin harvoin liikennettä käyttävien kokemus siitä, että vaihdot yhteyksissä luovat enemmän epävarmuutta, ja saavat suosimaan autoa tai pyörää. Liikkumiskysely taas antoi viitteitä siitä, että mm. eläkeläiset suosivat suoria yhteyksiä. Jotta vaihdolliset matkat koettaisiin houkuttelevina, meidän on siis suunnitelmia tehdessämme kiinnitettävä huomiota vaihtojen sujuvuuteen.

Tavoitteena sujuva vaihto ja sopivat vuorovälit

Luotettavuus sekä mahdollisuus ennakoida ovat keskeisiä tekijöitä onnistuneessa joukkoliikennematkassa. Keskusteluissa korostuikin, että yhteyden ollessa vaihdollinen vuorovälin tulisi olla riittävän tiheä ja täsmällinen, maksimissaan 5-15 minuuttia, pitkät odotusajat vievät helposti arvon koko yhteydeltä.
Vaihdotonkin ruuhka-ajan yhteys saisi olla vuoroväliltään maksimissaan 20-30 minuuttia. Suunnittelijan näkökulmasta tuntui, että ero suhtautumisella vaihdollisen ja vaihdottoman yhteyden vuoroväliin on varsin pieni.
Myös vaihtopaikalla on merkitystä. Keskustelimme työpajoissa siitä, miten toisinaan tuntuu tärkeältä, että vaihtopaikalla on kaupallisia palveluita, mutta esimerkiksi työmatkojen kohdalla voi olla tärkeämpää, että välimatka pysäkkien välillä on lyhyt ja olosuhteet miellyttävät. Esimerkiksi Jumbolla vaihtamista ei pidetty miellyttävänä, koska siellä on paljon liikennettä, mikä tekee paikasta meluisan.

Yhteyksiä aluekeskuksiin, Jumboon ja Helsingin keskustaan

Keskustelimme työpajoissa kohteista, joihin tulisi taata sujuvat joukkoliikenneyhteydet. Yhteydet lähijuna-asemille sekä aluekeskuksiin ovat tärkeitä. Helsingissä tämä tarkoittaa mm. Malmia ja Vantaalla Tikkurilaa. Helsingin keskustan suuntaan suuntautuvassa liikenteessä yhteyksiä rautatientorille pidettiin tärkeimpinä. Rautatientorin rajallisen kapasiteetin vuoksi keskustelimme myös muista mahdollisista päätepisteistä Helsingin keskustan tuntumassa, kuten Kamppi, Pasila ja Hakaniemi.

Vyöhykeuudistuksen myötä Jumbo on entistä houkuttelevampi vapaa-ajankin käyntikohde, jonne toivotaan eri alueilta sujuvia yhteyksiä, vaikka ne olisivat vaihdollisiakin. Autolliset ihmiset tulevat todennäköisesti jatkossakin suosimaan autoa suuria ostosmääriä kuljettaessaan.

Asukasymmärryksen pohjalta kohti suunnitelmaluonnoksia

Käytössämme olevan datan, palautteiden ja liikkumiskyselyn avulla meille alkaa muodostua hyvä lähtökuva ihmisten liikkumiseen liittyvistä erilaisista ongelmista, toiveista ja tarpeista alueella. Työpajojen myötä kiteytämme itsellemme mahdollisimman asiakaslähtöisen linjastosuunnittelun periaatteet, joihin peilaamme tekemiämme suunnitelmia.

Rikkainta keskustelua työpajoissa saatiin aikaan, kun asukkaita oli laajasti eri puolilta aluetta. Näin päästiin yhdessä miettimään, miten eri alueita palveltaisiin toisen alueen siitä kärsimättä, eli pähkimään yhdessä tätä suunnitteluhaastetta! Kiitos vielä kaikille työpajoihin osallistujille!

Vaihdolliset vai vaihdottomat yhteydet?

Liikkumiskyselyssä monet vastaajat esittivät toiveita suorista bussilinjoista useisiin eri kohteisiin, pääasiassa vastaajan omien menojen mukaan. Moni kokee, että oma matkustaminen vaikeutuu merkittävästi, jos matka muuttuu vaihdolliseksi. Tämä on täysin ymmärrettävää, etenkin jos ei ole tottunut liikennevälineen vaihtoon. Vaihdollinen yhteys saattaa kuitenkin monessa tapauksessa olla jopa nopeampi, ja etenkin se palvelee useampaa kuin alueita kiertelevä ”suora” linja.   

Kuvassa on kuusi kohdetta, joihin suurella joukolla ihmisiä on päivittäin asiaa. Samoilla resursseilla voidaan tarjota yhdeksän bussilinjaa, jotka kulkevat kaksi kertaa tunnissa, tai vaihtoehtoisesti kolme bussilinjaa, jotka kulkevat kymmenen minuutin välein. Jälkimmäisessä mallissa samat matkat toteutuvat vaihdollisin yhteyksin.

Vaihto voi tuntua vaivalloiselta, mutta tiheiden vuorovälien ansiosta liikkuminen on sujuvaa, koska jatkoyhteyttä vaihtopaikassa ei tarvitse kauan odottaa. Samalla saadaan luotua tehokkaampaa palvelua suuremmalle joukolle, ja tästähän joukkoliikenteessä on kyse! Harvoin kulkevan linjan aikataulut eivät osu yksiin kaikkien kulkijoiden liikkumistarpeiden kanssa ja palvelu voi jäädä vähälle käytölle.  

 

Käytännön esimerkkinä voitaisiin tarkastella yhteyttä Vantaalta Helsingin keskustaan. Yhteys bussilla suoraan keskustaan voidaan tarjota kerran tai pari tunnissa. Vaihtoehtoisesti bussilla voi olla kolminkertainen määrä lähtöjä juna-asemalle, josta matka jatkuu tiheästi kulkevalla junalla.  

Kierteleville busseillekin on silti järjestelmässä paikkansa, eikä kaikkea liikennettä voida ohjata edellä kuvatun mukaisesti. Rautatientorilla on kuitenkin jo nykyisin tilan ahtautta, eikä sinne liikennöivien bussien määrää voida ainakaan lisätä. Tavoitteena on tämänkin linjastosuunnitelman osalta löytää mahdollisimman monen liikkumista palveleva ratkaisu! 

Ruskeasanta, Koivuhaka, Simonkylä, Viertola: Bussit 574 ja 576

Käsittelemme tässä kirjoituksessa kahta bussilinjaa: 574 ja 576. Esitämme molempien reiteistä vaihtoehtoja, joihin toivomme kommentteja! Mainitsethan kommenttisi yhteydessä, kumpaa linjaa kommentti koskee.

Bussi 574 Myyrmäki-Ylästö-Jumbo-Peijas

Edellisen postauksen esitys bussin 574 reittimuutoksesta sai keskusteluosiossa kylmää kyytiä. Saattaakin olla, että ehdottamamme muutoksen haitat ovat suuremmat kuin sen hyödyt. Ruskeasannassa on vähemmän asukkaita kuin Simonkylässä, minkä vuoksi on perusteltua säilyttää bussi nykyisellä reitillään. Bussin 574 reitille Läntisen Valkoisenlähteentien pohjoispuolisella alueella on käytännössä kolme vaihtoehtoa:

1. Bussi ajaa nykyistä reittiä Läntistä Valkoisenlähteentietä ja Simonkylän kautta. Tarkastelemme jatkosuunnittelussa myös muita vaihtoehtoja palvella Ruskeasannan aluetta, esimerkiksi bussit 623 ja 633.
2. Aiemmassa postauksessa ehdotettu reitti Ruskeasannan kautta
3. Yhdistelmä näistä kahdesta: bussi ajaa Ruskeasannassa linjan 623K reittiä ja sitten Simonkylän läpi. Tässä vaihtoehdossa ei saada nopeaa liityntäyhteyttä Ruskeasannasta Leinelään, mutta toisaalta miltään alueelta ei myöskään poistu palvelu. Ruskeasannasta saadaan yhteys Simonkylän koululle.
   

Bussi 576 Kivistö-Seutula-Aviapolis-Tikkurila

1. Bussi ajaa nykyistä reittiä Koivuhaassa Puutarhatietä ja Tikkurilan päässä Tikkurilantietä.
2. Bussi ajaa Tuusulanväylän kohdalla Junkersintien kautta. Tällöin bussilla pääsee etelä-Ruskeasannasta Tikkurilaan.
3. Bussi kulkee pohjoisen kautta kohti Tikkurilaa: se ajaa Osmankäämintien ja Peltolantien kautta ja korvaamaan linjan bussin 571 reittimuutoksen aiheuttamaa katvetta. Reitti olisi toimiva myös siinä vaiheessa, kun Vantaan ratikka aloittaa liikennöinnin. Tässä vaihtoehdossa Koivuhaan pientaloalueen läpi ei ajettaisi enää bussia.
   

Mikä näistä reittivaihtoehto palvelisi parhaiten liikkumistasi? Voit ehdottaa myös jotain muuta vaihtoehtoa, jota ei ole yllä kuvattu.